Joulu oli... ja meni (onneksi)

Joulu meni - hyvä niin. Olin ilmeisesti ollut kiltti kun pukki toi lahjojakin jopa... noh olikohan eri pukki kuin Rare Exportsissa? Noh... eihän se pukki näyttäytynyt... pirulainen kävi sillä välin kun olin saunassa istumassa.

Mitäs muuta... noh uusi vuosi tulossa ja sitä pitäisi juhlistaa jotenkin. Saas nähdä mitä siitäkään tulee. En osaa edes arvuutella vielä sitä osaa viikosta.

Ehkä tästä tämmöinen lyhyt postaus työn ohessa... jos kerranki olisi hieman ahkera ja tekisi töitäkin jopa. Katsellaan jos uv:n jälkeen kirjoittelisi jotain.

Simpsonit...

Katselin eilen jo telkun ohjelmalistaa ja sehän näytti siltä, että TAAS tulee niitä perhanan Simpsoneita. Ei niissä muuten mitään vikaa ole mutta samat jaksot on jo nähty noin sata kertaa ja noin sadassa eri Simpsons maratonissa.

Kyllähän toi taustalla menee tuokin, mutta ei noita jaksaisi keskittymällä katsoa enää sadatta kertaa... Näyttäisivät vaikka vähän UUDEMPIA jaksoja kuin niitä ikiaikaisia. Tai vaikka jotain UUDEMPAA leffaa niidenkin tilalla...

Ehkä ensi vuonna on paremmat ohjelmat? HAH en usko sekuntiakaan tuohon lauseeseen... samat maratonit tulee pyörimään noin sata kertaa vielä... Sitten vaihtuisiko sarja? näääh...

Hyvät joulut!

Joulu... niin ja se uusi vuosi

Tämän pitäisi olla hienoa aikaa, joulun odottamista yms yms... noh ehkä skidinä näin oli... Nyt taas.. no ehkä vapaa päivä? Turhaa hössötystä tämä ainakin on. Sekä ne pirun joululaulut... en todellakaan jaksa kuunnella niitä yhtään.. Myös se, että pitää löytää niitä pirun joululahjoja ja rahaa kuluu... kyllä tili kiittää joulun jälkeen minua...

Kun opiskelin niin jouluna oli lomaa, sen takiahan sitä odotteli. Pääsi lomalle ja ei tarttenut tehdä yhtään mitään muuta kuin olla. Nyt taas ei ole välttämättä sitäkään. Lomaa tai no vapaata ehkä pari päivää, jos sitäkään.

Niin se vuosikin vaihtuu taas... mitähän hyvää/pahaa 2011 tuo tullessaan... En jaksa edes miettiä sitä vielä. Jos vuoden vaihteessa ampuisi hieman rahaa ilmaan ja parantaisi maailmaa siinä sivussa.

Hmm... tässä oli lyhyt tauko kirjoittamisessa, mutta se menköön ressin ja työn piikkiin. Tulen kirjoittelemaan tässä ennen vuotta vielä ja homma jatkuu ensi vuonna.

Arjen Sankari hyppää autoon ja lähtee ajelemaan yöhön...

Noh jos sittenkin

Tänään ei ole oikein mitään viksua tapahtunut. Eikä ole oikeastaan mitään sanottavaa... Tosin voisi tuosta eilisestä Naiset... postauksesta sanoa pari sanaa :D

Ensinnäkin se toi kävijöitä jokusen, mutta ettekö te tosiaan uskalla kommentoida? Kommentointi on helppoa ja ilmaista ja et tarvitse edes tunnusta. Kirjotat viestin ja lähetät - ei pitäisi olla vaikeaa? Jos minä osaan blogata tänne niin osaat sinäkin kommentoida!

Noh joo... :D hauskaahan se olisi jos joku kommentoisi, tiedän että joku raukka lukee tätä silloin tällöin - en usko että kukaan lukisi säännöllisesti tätä blogia. (jos luet ni ilmineeraa itsesi!)

Naiset...

Tämä kirjoitus voi luoda hieman keskustelua... toivottavasti tekeekin - sillä olisi hauska saada tänne kommenttejakin! (tosin en tiedä lukeeko tätä rupuista blogia kukaan)

Niin naiset... nämä luomakunnan ihmeelliset oliot joita on joskus äärettömän vaikea ymmärtää - tai no harva se päivä joutuu ihmettelemään näitä olentoja...

Sekään ei riitä että sanoo kerran jonkin asian esim. "mennään vaan paikkaan x syömään" niin eikun pitää alkaa kyselemään vielä "haluatko varmasti" - tähän pitää vastata "joo" noin sata kertaa. (tosin keskiarvo taitaa olla tällä hetkellä noin 53,4 kertaa)

Onhan näitä esimerkkejä noin sata ja yksi kappaletta näin alkuunsa. Mutta ehkä otan pari lisää. Toinen on se pirun lähteminen. Olen monet kerrat odottanut oven suussa sitä, että päästäisiin yleensä lähtemään... (peili... yksi pahimmista vihollisista)

Hmm mitähän muuta tähän hätään keksisi. No ainakin raha... perhana ku se kukkaron nyöri tuntuu heltyvän välillä vähän liiankin helposti. Eli sitä rahaa menee - tosin tämä nyt oli jollain tavalla odotettavissakin... Ehkä se helpottuu? (toivottavasti)

No ehkäpä tässä oli nyt aluksi? Vai mitä mieltä olette?

Arjen Sankari jää odottamaan vastaiskua ja kommentteja...

Pitkä päivä... ehkä liiankin...

Siinä se tuli otsikossa jo pähkinänkuoressa. Pitkä päivä takana... ensin töitä 10-17 jonka jälkeen jouluostoksille (muistuttakaa minua miten paljon vihaankaan sitä) ja joskus 20-21 takaisin kotiin... Ihan liian tuskainen päivä.

Ei ole nimittäin minun hommia pyöriä jotain pirun lasi/vati/tjs hyllyä ympyrää / ees taas 20 minuutin ajan... Ja vielä se ilo kun kassa ilmoittaa sen loppusumman... Pankkitili tykkää... ehkä ennemmin pankki tykkää...

Onneksi kerkesi sentään hieman pelailemaan, joten sai hieman nollattua tätä päivää.
Ai niiin... huomennakin on piiiiitkä päivä taas edessä... oh joy...

Arjen Sankari lähtee tästä etsimään jotain tekemistä ja sen kautta nukkumaan...

Work life...

Päätin pitää paussia tästä ah niin ihanasta työskentelystä. Noh blogiin kirjoittaminen tuli mieleen. Tietty tossa koneen vieressä on juuri avattu tölkki kolaa.

Niin asiaan (jos sellaista nyt edes oli tässä kirjoituksessa). Työt menee omalla painollaan (onneksi) ja huomasin viime viikolla, että pienikin muutos rutiineihin tuntuu oudolta. Otetaan esimerkiksi se, että joku kerran viikossa oleva asia siirtyy toiseen päivään... Se tekee viikosta jotenkin oudon.

Pidän kyllä työstäni ja työyhteisöstä, mutta ei tämä aina jaksa kiinnostaa. On tosiaan päiviä (kuten tänään) milloin tahtoisi vain makoilla sängyssä. Noh tänne pääsein työn äärelle ja homma etenee (tosin nyt ei etene, koska kirjoitan tätä).

Ja näköjään kestää tämän kirjoittaminen... Aloitin ehkä tunti sitten (?) ja minua on keskeytetty työllä vähän väliä. Ehkä parempi jatkaa töiden tekoa...

Ehkä illalla taas. Arjen Sankari kuittaa ja lähtee jatkamaan töitä.